( ...jatkoa viikon 7 blogista ... )
Erilaisia ohjeita ja menetelmiä hyvän terveyden ylläpitämiseen on tarjolla loputtomiin. Osa niistä voi olla hyvinkin toimivia ja erittäin kustannustehokkaita, kun taas monet tarjoavat parhaimmillaankin vain nimellistä hyötyä. Usein kunkin menetelmän hyödyt määrittyvät yksilön mukaan - keino joka sopii loistavasti yhdelle ei välttämättä toimi toiselle.
Oman kokemukseni mukaan tärkeää ei kuitenkaan ole juuri sen täydellisen menetelmän löytäminen, vaan rehellinen valmius laittaa aikaa, vaivaa ja huolta oman terveyden ylläpitämiseen. Kehomme on kuin mikä tahansa työkalu; jos kohtelemme sitä huonosti, sen käyttöikä tulee umpeutumaan aikaisin. Jos huollamme ja käytämme sitä järkevästi, se voi pysyä moitteettomassa toimintakunnossa vielä pitkään "viimeisen käyttöpäivän" jälkeenkin.
Hyvän perusterveyden ylläpitämiseen on olemassa eräs hyvin mutkaton ohje: opettele kuuntelemaan kehoasi ja antamaan sille mitä se tarvitsee.
Olen kohdannut työmaailmassa valtavasti esimerkkejä ihmisistä, tilanteista ja työympäristöistä, jotka osoittavat jyrkästi vastakkaiseen suuntaan: Keho nähdään kuin työjuhtana, joka pistetään kyntämään pelto loppuun asti - olosuhteista viis. Tämän lähtökohdan seurauksena työntekijän työkyky heikentyy, ja hän monesti päätyy toimimaan pidennettyjä aikoja oman normaalin suorituskykynsä alapuolella.
"Pusketaan nyt tämä homma valmiiksi" voi auttaa saavuttamaan projektin aikarajan, mutta on hyvä ymmärtää että se on suoraan pois seuraavan projektin aikarajasta, puhumattakaan pitkän tähtäimen työkunnostamme sekä jokapäiväisestä elämänlaadustamme.
Miten tämä liittyy blogisarjan teemaan, eli vahvaan mieleen?
Itse asiassa jokainen meistä tietää omakohtaisen kokemuksen kautta kuinka fyysinen olotila sekä mieliala kulkevat käsi kädessä. Jos voimamme ovat vähissä tai kärsimme kivuista, olemme lähtökohtaisesti alakuloisempia, ärtyneempiä ja hajamielisempiä kuin tavallisesti. Vaikka tekisimmekin päätöksen nousta henkisesti tilanteen yläpuolelle, toimintakuntomme on silti tavallista alempi.
Vastaavasti jos olemme levänneitä ja hyväkuntoisia, voimme aloittaa työpäivän reippaina ja hoitaa hommat iloisesti loppuun ilman ongelmia. Toisin sanoen, terveenä työstämme nauttiminen on helpompaa, ja tällä taas on suora vaikutus tekemämme työn laatuun sekä sen määrään.
Sen sijaan että kävisin tässä läpi kuvauksia ja arviointia erilaisista terveydenhoitoon liittyvistä menetelmistä, tarjoan hyvin yksinkertaisen harjoituksen josta voi olla sinulle paljon hyötyä:
Jos päiväsi keskellä huomaat olevasi ärtynyt, huonotuulinen, alakuloinen tai keskittymiskyvyltäsi heikko, kysy itseltäsi rehellisesti:
- Oletko syönyt hyvin
- Oletko nukkut tarpeeksi
- Oletko sallinut itsesi pitää hauskaa
Mikäli missä tahansa kohdassa on mielestäsi puute, järjestä tilanteesi niin että voit korjata sen niin pian kuin mahdollista.
Kaksi ensimmäistä kohtaa ovat itsestään selviä - jos syöt säännöllisesti hyviä aterioita (eli ruokaa joka maistuu hyvälle ja jonka jälkeen sinulla on hyvä olla) ja nukut riittävät yöunet, sinulla on ilman muuta valtavasti paremmat valmiudet töiden tekemiseen kuin nälkäisenä ja väsyneenä.
Kuitenkin näistä kolmas kohta on se, joka jätetään usein täysin huomiotta. Monet ihmiset ovat laiminlyöneet sitä niin pitkään, että heistä voi jopa olla hyvin vaikeaa keksiä mitään mikä olisi heistä hauskaa. Viimeistään tässä tilanteessa kannattaa alkaa harjoittelemaan hauskanpidon taitoa: sillä on valtavan suuri vaikutus kokonaisvaltaisen terveytemme ja hyvinvointimme kannalta.
Käy elokuvissa. Ota yhteyttä ystäviin. Aloita joku harrastus. Tee ruokaa. Älä tee mitään erityisesti, jos se huvittaa eniten. Anna hetken sanella tekeminen tai sen puute; vaihtoehdot on rajattomat, ja voit tehdä etsimisestä osan hauskuutta.
Tämän ohjeen päivittäinen seuraaminen on itsesi kuuntelemisen ja huoltamisen konkreettista harjoittamista. Kun kohtelet itseäsi hyvin, virkeys, terveys ja hauskuus läikkyy väistämättä myös työelämääsi.
Eikö loppujen lopuksi olisi järkevää voida myös nauttia työstämme?
.
